Kitee, Kievari

17.10.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Markku: Jälleen relaksoiva pistokeikka toiselle puolelle Suomea. Tällä kertaa meidän Helsingissä asuvien onneksi matka suuntautui Itä-Suomeen ja pääsimme viimeisenä kyytiin ja ensimmäisenä kotiin. Kulju & co. lähtivät perjantai-aamuna Porista varmaan joskus puoli seitsemän aihoihin, ajoivat Loimaalle, josta AH hyppäsi kyytiin. Loimaalta Helsinkiin, tarkemmin ottaen Messukeskukseen, jossa oli Audiomessut meneillään. Siellä suoritimme koko porukalla muutaman tunnin mittaisen opintomatkan audiovisuaalisten laitteiden kiehtovaan maailmaan ja söimme yhdessä lounasta. Eikö olekin herttaista? Matka kohti Kiteetä alkoi noin puolen päivän aikaan ja ensimmäiset oluet aukesivat kehä ykkösellä. Matkaa oli noin 400 kilometriä ja päätimme yrittää uutta keskinopeusennätystä. Matkalla oli mukana ensimmäistä kertaa yhtyemme virallinen baarimestari Outsa, jonka vastuu- alueeseen kuuluu juomien pitäminen kylmänä sekä drinksujen riittävän vahvan sekoitussuhteen varmistaminen. (1.11.2003 alkaen Outsan vastuualueeseen kuuluu myös Happoradio-yhtyeen närästyslääkkeiden logistiikka. Eipä siitä sen enempää.)

Saavuimme Kievarille joskus kello 18:n maissa ja totesimme, että keskinopeusennätys- kokeilumme oli onnistunut. Olimme aikataulussa ensimmäistä kertaa sitten viime kerran. Keikkapaikan lava edellytti orkesteriamme ottamaan soitettaessa ns. Eläkeläiset-muodostelman, eli ukot yhteen riviin ja liikettä vain sivusuunnassa, jos sitäkään. Roudauksen suhteen paikka oli ihanteellinen ja kamat olivatkin sisällä 10 minuutissa. Sitten tottakai syötiin ja pitää antaa oikein erikoismaininta Kiteen Kievarille hyvästä kotiruoasta. Mummon muusia, lihapullia ja kastiketta, eikä mitään Chateau De Excelance du Parfym:iä (mitä se sitten lieneekään?), mistä ei tule kuin vihaiseksi. Minä ja Aki kuittasimme huoneemme ja painuimme nukkumaan. Soundcheckiin heräsimme puoli tuntia myöhemmin, kuin oli tarkoitus, ja olimme lavalla noin neljä minuuttia heräämisen jälkeen. Unenpöppörössä (erikoinen sana, eikö olekin?) nuo biisit tuntuivat aivan järjettömän nopeilta, en meinannut pysyä mukana lainkaan. Lavasaundi oli lavan pienuudesta johtuen aivan totaalisen paska. Jopa minulla, vaikka mulla on luurit mitkä peittävät yleensä kaiken ylimääräisen härön. Säädettiin ja käännettiin mutta nyt ei tullut paskasta mustikkapiirakkaa, eikä vika suinkaan ollut Kuljun. Akin laulumikki oli esimerkiksi noin 45 cm päässä minun crash -pellistä, joten sehän vuoti kuin nainen.

Soundcheckin jälkeen AH, minä, Kulju und Kantor saunottiin oikein urakalla. Oli käytössä oikein porealtaat, nimittäin. Taisi olla yhtyeen historian pisimpiä puhdistautumisriittejä, siinä meni yli puolitoista tuntia. Saunan jälkeen kävimme hakemassa pääovelta yhtyeemme yhteisen ystävän Kristiinan ja siirryimme porukalla AH / Motti -huoneeseen. Siellä juominkeja jonnekin puoleen yöhön, jonka jälkeen siirryimme ravintolan puolelle. Paikalla vellovasta ihmismassasta johtuen päätimme siirtää keikan aloittamista noin klo 01:een. Vaasan vahingosta viisastuneena, nousimme lavalle sovittuun aikaan yllättävänkin selvässä kunnossa. Koska paikalla oli vain joitakin tuttujamme, päätimme vetäistä extrapitkän setin ja soitimme mm. Kaksi tarinaa -kappaleen, jota ei oltu vedetty aikoihin. Harvalukuinen yleisö osasi kyllä pitää hauskaa mutta kokonaisuudesta välittyi jotenkin surkuhupainen olo. Vittustana.

Keikan jälkeen istuimme baarin pöydässä kärsivällisesti juoden ja odottaen valomerkkiä. Kun se vihdoin tuli, otettiin kamat kantoon ja pakattiin bussi sekä syötiin talon tarjoama ”aamiainen” . Noin klo 05 kaikki oli valmista ja matka takaisin Helsinkiin alkoi. Perinteisiin kuuluu, ettei bussissa nukuta, niin ei nytkään. Meillä oli oikein hauskaa, miten lie Kanttorilla ja Kuljulla, jotka hoitivat ajonakin? Helsingissä oltiin joskus 10 maissa aamulla ja kuin pisteenä iin päälle, olin unohtanut kotiavaimeni jonnekin. Tästä takaiskusta johtuen lähdin epähuomiossa kaljalle Kontulan ostarille, josta sitten edelleen Mellunmäen ostarille (ja minkä ihmeen takia??) kunnes vihdoin löysin tieni kotiin. Muu porukka jatkoi iloitteluaan Kallion räkälöissä. Akilta taisi tulla viimeinen viesti myöhään lauantai-iltana. Samoilla silmillä poika ajeli, ilman takkia ja lompakkoa, jotka olivat Kiteen poliisin hallussa. Älkää kysykö miksi. Kysykää miten?

Kommentoi

Tulevat keikat

2019

20.07. KUUSAMO, Olutfestivaalit
26.07. LAPUA, Vanhan Paukun Festivaali
27.07. KEURUU, Entisten Nuorten Bileet
31.07. TUUSULA, Krapin Paja [Akustinen] [Loppuunmyyty]

01.08. PYHÄTUNTURI, Pyhä Unplugged
02.08. SAVONLINNA, Panimo
03.08. LIEKSA, Lieksan kesä
10.08. VARKAUS, Sampea ja Samppanjaa
16.08. KUOPIO, Albatrossi [Vapaa pääsy!]
17.08. JOENSUU, Yksityistilaisuus
23.08. TAMPERE, Satamaravintola Kaisla
24.08. HELSINKI, Tavastia

 

 

 

*** Viimeisimmät muutokset!