Ylex: Yhden biisin tarina

11.7.2003, 0:00  |  Uutiset

Aki ja Miki vierailevat YleX:llä Luca Garganon vieraana. Urpot soittavat Pois Kalliosta -biisin (karmaisevia) esiasteita ja kertovat kuinka, missä ja miten biisi on syntynyt.

Oulu, Rotuaari

10.7.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Oulun keikalla päästiin kovaan seuraan eli Popedan ja Yön kanssa samalle keikalle. En tiedä mistä johtui mutta jotenkin olimme kadottaneet keikkarutiinin ennen tätä keikkaa. Alkunauhan soidessa puhuimme lavan takana että kenelläkään ei ollut olo että olis keikka alkamassa. Käsittämätön tilanne. Fiilistä ei myöskään kohottanut kuuluttajan alkuspiikki, jossa hän kaivoi esille ikivanhan sisäpiirin vitsimme sanoen ”tässä siis bändi joka on uhonnut lopettavansa muut suomirock-yhtyeet”.. No lavalle noustiin ja keikka vedettiin kunnialla. Parhaimmillamme emme alusta asti olleet, se on myönnettävä, mutta siis kunnialla selvittiin. Yleisöä paikalla oli todella mukavasti ja he tarkkailivat kiinnostuneina soittoamme. Varsinaisesta villiintymisestä ei voida puhua. Loppupuolen Pois Kalliosta viimeistään yleisön kuitenkin siinä määrin lämmitti, että saimme soittaa encoren. Tavastian kisoista innostuneena soitimme yllättäen Blurin Song2:n encorebiisinä. Se herätti mukavasti kummastusta. Markku ja minä olimme ajaneet aamulla Joensuusta Ouluun ja lähdimme lähes suoraan keikan jälkeen ajamaan Seat Toledoamme takaisin Joensuuhun. Miki ja Jami jäivät sentään paikan päälle tenuamaan miksaajamies Kuljun kanssa. Suuremmilta skandaaleilta kai vältyttiin, tai meille ei ainakaan niistä kerrottu.

Biisilista on onnellisesti unohdettu, mutta samaa sarjaa se oli kuin muulloinkin. Niin paitsi bonuksena se encorena soitettu Song 2.

Mestarit lauteilla

4.7.2003, 0:00  |  Uutiset

Happoradio osallistui Tavastialla ensimmäistä kertaa järjestettyihin kesäkisoihin. Erittäin hauskan illan päätteksi poistuimme paikalta voittajina! Vaikka meidän mielestä se oli kyllä tasapeli. Tarkkaa raporttia emme voi antaa koska palkintomme oli jaloviinapullo ja sen vaikutuksesta huumaantuneena kaikki on jotenkin epäselvää. Kiitos kilpailuhengestä Guavalle, Creamstarille ja meidän veljesbändille 51koodille.

Tämän johdosta Happoradio vieraana Ylex:ssä sunnuntaina 6.7. klo 17. Meitä haastattelee aina mukava Sini Virtanen.

Helsinki, Tavastia (Kesäkisat)

2.7.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Olipahan perkeleellisen hauska ilta, harmi ettei meillä ole ihan tarkkoja muistikuvia illan loppupuolesta. Tämän ”kisan” me voitimme, mutta se nyt oli sivuseikka. Lavalla oli neljä hyvää bändiä ja läjäpäin hyviä tyyppejä. Erityiseksi kohokohdaksi jäi finaali me vs. 51koodia kun Tavastian lavalla oli samaan aikaan kahdeksan joensuulaista tyyppiä heilumassa. Mahtavuutta. Toivottavasti yhteisiä keikkoja saadaan tulevaisuudessakin heidän kanssaan. Ei meillä oikeastaan mitään lisättävää ole Olli-Matin raporttiin. Voitte käydä sen lukemassa Koodien päiväkirjasta. Eli tuolta.

Soitetut biisit (ei järjestyksessä):

1. Huda huda
2. Paranoid (Metsämiehen laulun sanoilla)
3. Juppihippipunkkari
4. Song 2
5. Tahdon rakastella sinua
6. Stars
7. Pois Kalliosta
8. Sinä
9. Pahoille teille
10. Mulla menee hyvin

Kaustinen, Konsta

28.6.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Piiitkästä aikaa keikka, joka ei ole a) RMJ-kiertuetta, b) festivaalikeikka, c) unplugged eikä d) kotikaupungissa. Edessämme oli siis jonkinlainen totuuden hetki: saammeko houkuteltua keikalle porukkaa. Matka alkoi Kallion Tokoinrannasta Matolaatikon käyntiin työntämisellä ja kamat treenikämpältä lastasimme käynnissä pidettävään autoon. Matkan aikana Pakun käsikaasukin hajosi, joten jonkun (Mikin) täytyi istua autossa myös tauon aikana pitämässä jalkaa kaasupolkimella. Näppärää. Matkasta kuitenkin selvittiin ja Kaustiseen (vai pitäisikö se sanoa Kaustisille? kertokaa joku joka tietää) saavuttiin aikataulun mukaisesti. Iloisen jälleennäkemisen miksaaja Kuljun ja valomies Kanttorin jälkeen seurasi iloinen roudaus ja äänitarkastus. Konsta on mainio keikkapaikka. Lava on riittävän suuri ja lavan edusta riittävän pieni. Pientä hämminkiä aiheutti ainoastaan se, että valomiehellemme oli etukäteen infottu lavan olevan kolme metriä korkea. Olisihan se varmaan ollutkin, ellei 220 cm:n korkeudessa olisi ollut puista ritilikköä. Onneksi ammattimies Kanttori ei pienistä hätkähdä vaan rakensi jälleen keikallemme näyttävän valoshown.

Soundcheckin jälkeen siirryimme majoitukseen, joka tällä kertaa oli joku ihmeen terveyshotelli, noin kilometrin päässä keikkapaikasta. Paikan vakuuttavuutta ei ihmeemmin vahvistanut aulassa sijainnut rollaattori ja ystävällinen viesti: ”Hotellin rollaattori on vapaasti asukkaiden käytettävissä”. Kiusauksesta huolimatta pysyimme kapineesta erossa. Huoneet olivat kuitenkin siistit ja viihtyisät ja kaikki siltä osin kunnossa. Paitsi että ulkona piti tupakalla käydä, onneksi olimme ensimmäisessä kerroksessa.

Keikkapaikalle saavuttiin vajaa tunti ennen keikkaa jännittämään saapuuko paikalle ihmisiä. Ja tulihan niitä sitten lopulta onneksi vaikka millä mitalla. Keikka oli vallan mainio. Kokeilimme täysin uudenlaista biisilistaa ja sekin tuntui olevan onnistunut. Ja pitkästä aikaa soitimme myös kappaleen Nolla ja se toimi paremmin kuin hyvin. Minkähän takia sitä on pidetty paitsiossa? Loppuyö sujui hyvin iisien hotellijatkojen parissa. Skandaaleja: 0.

Soitettu setti:

1. Happoa
2. Väärä mies
3. Pahoille teille
4. Kaksi tarinaa
5. Pohjalta
6. Ikävä ihollesi
7. Sinä
8. Pois Kalliosta
9. JHP
10. Mulla menee hyvin
+encore: Nolla

Kouvola, Tykkimäki (Party Planet)

21.6.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Aamu valkeni (liian varhain) Raumalla ja Miki saapui Matolaatikolla hakemaan minut Koipan kämpiltä. Kaikki muuten hyvin, mutta sen tuhannen kirotun paskan pakun starttikoneisto päätti levitä siihen paikkaan. Auto oli siis työnnettävä käyntiin. Se oli mukavaa puuhaa krapulassa ja polttavassa auringonpaisteessa. Onnistui kuitenkin. Matka Kouvolaan oli tuskien taival, autoa emme voineet sammuttaa sillä emme olisi sitä kahteen pekkaan saanut enää käyntiin. Viivästyneestä lähdöstä ja matkan yllättävästä pituudesta (minä luulin että Kouvola on saatana keskellä Suomea mutta eihän se ole siellä päinkään! takaisin maantiedontunnille!) johtuen saavuimme Kouvolaan noin 30 minuuttia ennen määrättyä esityksemme alkua. Ei paniikkia: kamat nopeasti pystyyn, pikainen linjojen toimivuustarkastus, kaljapullo auki, ja valmista tuli: keikka alkoi ajallaan.

Hieman sekavat tunnelmat vedosta jäi kun oli sen verran kankkusta vielä ilmassa, mutta palaute oli positiivista ja ihmisiä lavan edessä erittäin mukavasti. Keikan jälkeen alettiin tositarkoituksella nauttimaan taka-alueen oluesta, siideristä ja Raumalta ylijääneestä jaloviinasta. Ilma oli kylmä mutta tunnelma lämmin, joten illasta tuli erittäin hauska. Kohokohdaksi jäi kiertueveljemme Circus Mundus Absurduksen keikka myöhäisessä Kouvolan yössä. En usko että ikinä unohdan näkyä kun CMA:n Jussi roikkuu lihakoukuissa lavan katossa, heiluu ja syö banaania. Hullu se on. Täyskahjo. Hotellijatkot tyssäsivät muiden paitsi Mikin osalta melko lyhyeen. Väsy painoi jo sen verran. Seuraavana päivänä työnneltiin taas Matolaatikko käyntiin (tällä kertaa onneksi vähän useamman työntäjän voimin) ja ajeltiin Helsinkiin. Näin selvittiin vuoden 2003 juhannuksesta. Lähes kunnialla.

Rauma, Raumanmeren Juhannus

20.6.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Sateisena juhannusaattoaamuna lähdettiin Kalliosta kohti hyvissä ajoin, kerrankin. Tietenkään kaikki ei mennyt putkeen – Jami-parka oli reiskan 38 asteen kuumeessa lähtömme hetkellä. Apteekista kasa dopingia ja kioskilta naurettava määrä nesteitä ja tien päälle. On sitä ennenkin keikkoja taudissa vedetty! Sade oli kovimmillaan saapuessamme Raumanmeren Juhannuksen bäkstaagi-alueelle ja tunnelma oli sanalla sanoen apeahko. Jimi Pääkallo uuden yhtyeensä Technicolourin kanssa aloitteli settinsä pian saapumisemme jälkeen ja lavanedusta näytti aluksi todella synkältä: krapulaisia ihmisiä oli herännyt paikalle vain kourallinen. (Myöhemmin meille selvisi, että Technicolour-parka oli joutunut aloittamaan keikkansa ennen kuin festarialueen portit olivat edes auki.) Onneksi Jimin energisen keikan aikana ilma hitusen selkiytyi ja porukkaakin valui paikalle koko ajan enemmän. Aloitimme settimme ajallaan pikaisen äänitarkastuksen jälkeen. Hommaamme helpotti erittäin paljon se, että miksauspöydän takana istui koko RMJ-kiertueemme miksannut Kulju, ja lavan reunalla meininkiämme kyttäsi koko RMJ-kiertueen lavan reunalla meininkiämme kytännyt Koippa. Kiitos teille taas. Lavakuuntelun saimme loppujen lopuksi erittäin hyväksi. Kiitokset siis myös lavamiksaajalle, kuka olitkin. Koko keikkamme ajan väkeä pakkautui lavan eteen enenevässä määrin niin että ”hittibiiseihin” mennessä tunnelma oli jo erittäin kohdallaan. Soittaminen oli ilo ja paikalla olleet tuntuivat pitävän kuulemastaan. Käski sieltä joku soittaa Väärä mies -kappaleenkin, mutta ei meillä siihen ollut aikaa kun setti sai kestää vain puoli tuntia. Ehkä ensi vuonna.

Keikan jälkeen meidän oli tarkoitus lähteä samantien takaisin Helsinkiin, mutta kun RMJ:n tasoiselta backstagelta ei niin vain lähdetä, ellei ole ihan pakko. Tein Mikin kanssa pikaisen päätöksen jäädä sittenkin hengaamaan Raumalle periaatteella ”kyllä me jonnekin itsemme yöksi ahdetaan”, mitään majoitustahan emme tietenkään olleet hankkineet. Loppubändi jatkoi suunnitelmien mukaan kukin tahoilleen, ja Jamikin oli tietojeni mukaan kaatanut juhannuksen pois Helsingin yössä. Kuume taisi olla siis helpottanut. Loppuyöstä onnistuin sössimään puhelimeeni kolme kertaa väärän pin-koodin, eksymään tutuista ja ajautumaan lopulta Koipalle yöksi. Miki nukkui Matolaatikoksi ristityssä pakettiautossamme, jolla meidän seuraavana aamuna oli määrä suunnata Kouvolan Party Planetiin keikalle. Siitä lisää seuraavassa…

Oulu, Foxia (RMJ)

14.6.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Markku DeFrost:

Klo 12.00: Heräsin noin puolenpäivän aikaan ja väsytti ihan helvetisti, koska olin edellisenä iltana istunut tuopposen ääressä puoli kuuteen asti. Päivä alkoi aamupalalla, joka oli tarttunut mukaan yöllä keikkapaikan bäkkäriltä, eli jotain leipää ja muuta epämääräistä. Roudaaminen oli jotenkin poikkeuksellisen vaikeata, koska tarjolla ei ollut hanasta saatavaa mustaa sihijuomaa baarin hälytysjärjestelmien vuoksi. Pääsimme lähtemään Kokkolasta noin kahden maissa. Ajomatkaa Ouluun ei ollut kuin 200 km mutta meillä oli silti kiire, koska akustinen veto Anttilassa alkoi klo 17. Matkan varrella pysähdyimme Kalajoella jossa muut söi purilaiset ja minä korjasin oloani yhdellä jallukolalla. Hieno paikka!

Klo 16.00: Oulussa kirjauduimme pikaisesti hotelliin ja vaikka ensivaikutelma oli hieman tunkkainen, saimme huomata että huoneemme olivat kiertueen parhaasta päästä. Mulla ja Akilla oli todella iso huone jossa oli sauna, ilmaiset leffakanavat yms. kivaa. Suihku, vaatteiden vaihto ja parranajo vartissa ja eikun Anttilaan. Anttilan veto oli todella hyvä, ihmisiä oli saapunut paikalle mukavasti, hankalasta ajankohdasta (lauantai klo 17 ) huolimatta. Oli mukava huomata, että Anttilan rundikin parani tasaisesti loppua kohti. Anttilasta suuntasimme Alkoon täydentämään minibaarin tarjoilua mahdollisia yön jatkoja varten.

Klo 19.00: Varsinainen keikkamme Oulussa oli Foxia -nimisessä ravintolassa, joka on entinen elokuvateatteri. Paikka on todella hieno ja ravintolan oma äänentoisto oli sitä luokkaa, ettemme tarvinneet omia PA -laitteitamme. Soundcheckissä harjoittelimme Stars -biisin yllätyksenä/kunnianosoituksena Firevisionin pojille, joiden kanssa on ollut aivan jumalattoman hauskaa! Stars treenattiin pelkillä monitoreilla, ettei ylläri paljastuisi alakerrassa ruokailemassa olleille Faikkareille. Soundcheckin jälkeen siirryimme tekniikan kanssa syömään alakerran ravintolaan jossa oli maailman mukavin tyttö tarjoilemassa. Jos luet tätä, niin pyydän anteeksi sekalaista seuruettamme, joka ei osaa käyttäytyä eikä olla hetkeäkään hiljaa :). Ruoan jälkeen painuin pehkuihin hetkeksi. Noin klo 22 alkoi valmistautuminen illan keikkaan. Join ensin pari lonkeroa Akin ja Jamin kanssa ja sitten sain kutsun Faikkareille Tamun ja Sompin kanssa saunomaan. Muutaman jallun ja tupakan säestämänä kello löi 23.30 ja oli aika siirtyä keikkapaikalle.

Klo 24.00: Keikkapaikalla ei ollut jostain syystä ihmisiä kovinkaan paljoa, voi tietenkin johtua myös siitä että baari oli niin jumalattoman iso ettei siellä 100 ihmistä tunnu vielä missään. Keikka sujui kuitenkin hyvissä fiiliksissä ja pitkän rundin kokemuksella. Oli helvetin hienoa soittaa Firevisionin Stars, kun pojat olivat itse paikalla diggailemassa, eivätkä tietenkään tienneet että soitamme sen yllärinä. Lisäksi illan encore-biisinäkin oli Happoradiolle uutta materiaalia, Soitimme englantilaisen Napalm Death -yhtyeen teoksen You suffer. Se taisi vetää yleisönkin aivan sanattomaksi, koska hiljaisuus biisin jälkeen oli käsin kosketeltavaa. Ja miksikäs ei, onhan kyseinen schlaager nykyisen populäärimusiikin merkkipaaluja.

Klo 02.00: Koko kiertueporukka lavalla yhtäaikaa, Kondensaattori (vt. kiertuemanagerimme) soitti kitaraa ja äänimiehemme Hoover aka Kelkka lauloi Frööbelin Palikat -yhtyeen kappaletta ”pää-olkapää-peppu”… tai jotain sellaista. Koreografiasta vastasi Faikkarit ja me. Hetkeä myöhemmin joimme takahuoneessa halpaa kuohuviiniä ja poltimme huonolaatuisia sikareita. Se on muusikon pyhä kun kiertue loppuu! Siinä tuoksinassa takahuoneesta (2.krs) lensi mm. yksi kenkä paikallisen dj:n soittimen päälle alakertaan ja sitä rataa.

Klo 03.00: Kiertueen väki laulaa kurkkusuorana Lihakeittopäivä-kappaletta (säv. Livin on a prayer) Oulun bar 45:ssa.

Klo 05.00 Hotellijatkot käynnissä, hotellin järjestysmiehet paikalla rauhoittelemassa meteliä, sauna päällä, Jami alasti käytävässä…

Klo 07.00: Aki, Jami ja minä aamupalalla.

Klo 08.00: Vihdoinkin unta palloon.

…Sunnuntai 15.6

Huoneiden luovutus oli klo 13.00. Viime yön meteliä häpeillen mentiin äkkiä aulasta läpi. Jami oli edelleen kännissä. Herkkä hetki aurinkoisella Oulun kadulla kun hyvästelimme kiertueporukan. On ollut hauskaa rundata kanssanne, toivottavasti törmäillään vielä, muuallakin kuin RMJ 2003:ssa! Ja sitten noin 730 kilometrin ajomatka Oulusta Lahden kautta Helsinkiin… herkkua!

Kokkola, Kaarle (RMJ)

13.6.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Markku DeFrost: No joo-o. Krapulainen matkamme alkoi Joensuusta alkuiltapäivästä kohti Kokkolaa ja tuntui kestävän ikuisuuden. Oltiin perillä joskus puoli seitsemän maissa ja ajateltiin että keritään just soundcheckiin. Ja paskanlaukaus! Porista Kokkolaan matkalla ollut toinen keikkabussimme oli kokenut matkalla kovia ja oli tuolloin vasta noin 120 kilometrin päässä Kokkolasta. Tsekattiin huoneet ja mentiin hetkeksi lepäämään ennen raivoroudausta. Bussi saapui keikkapaikalle noin 20 maissa ja sitten muuten kannettiin! Soundcheckin piti periaatteessa olla ohi klo 21 mennessä, vaikka jokainen kyllä tiesi, ettei se onnistuisi. Aikamoisella vauhdilla saimme kuitenkin paketin kasaan, Happoradion soundcheck päättyi joskus 21.45, kun baari oli jo auki. Onneksi kukaan ei ollut vielä tullut sisälle.

Nyt täytyy tunnustaa, että minulla on täysin epäselvää mitä tein/tapahtui ennen keikkaa. Lähimuisti pätkii. Kävin ainakin Faikkareiden Tammisen ja Sompin kanssa saunomassa ja kai sitä jotain kaljatouhuja on ollut. Muuta mie en muista. Valitettavasti. Keikka alkoi noin klo 00.30, paikalla oli porukkaa todella paljon, joukossa huomattavasti myös vanhempaa (+40) väkeä. Ensin tuo ikäjakauma hieman arvelutti, (että mitenkähän Mulla menee hyvin yms. iskelmät uppoavat noihin?) mutta keikan alkaessa peli oli selvä. Lavan eteen kertyi kiitettävästi porukkaa ja Pohjanmaa todisti jälleen olevansa rock! Keikka oli mielestäni ehdottomasti kiertueen top10 -listalla.

Keikan jälkeen on taas muistikuvat vähän hatarampia. Muistan pukeneeni takahuoneesta löytyneet joulupukin vaatteet päälleni ja tilanneeni baarista kaksi glögiä. Eivät myyneet. Jossain vaiheessa filosofoimme Tammisen kanssa baarin puolella josta siirryimme takaisin bäkkärille. Siinä hetken juteltuamme tuli baarin pitäjä ilmoittamaan, että pitäsi siirtyä hotellihuoneisiin, kun kello on puoli viisi aamulla. Aha, ilmankos muita ei enää näkynytkään… Tamminen meni sitten nukkumaan, jäimme Koipan kanssa tupakoimaan käytävälle, kun emme viitsineet herätellä huoneissa nukkuvia rokuja. Yksipä ei vielä nukkunutkaan. Aki kuikuili oman huoneensa ovelta ja viittilöi tulemaan vielä yömyssylle. No minähän menin (…ja Koippa tuli kanssa, vaikka ei juo). Puoli kuuteen asti tarinoitiin Akin ja Koipan kanssa aiheesta ”80-luvulla valmistetut elektroniikkatuotteet olivat huomattavasti parempia ja kestävämpiä kuin nykyään myynnissä olevat”.

Hyvää: hieno baari, hyvä yleisö, hyvä hotelli
Huonoa: ei sihijuomaa hanassa, 90 ja 2000 -luvulla valmistetut elektroniikkatuotteet

Joensuu, Bepop

12.6.2003, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Vihdoinkin kotikaupungissa keikalla, siistismiä! Bepop on keikkapaikkana melko hankala baarin mataluudesta johtuen, mutta onnistuimme loihtimaan paikkaan hienont soundit ja valot. Tai siis eihän me siinä onnistuttu vaan äänimiehemme Kulju ja valomiehemme Kanttori onnistuivat. Ammattimiehiä ovat, perkales. Vähän jännitettiin keikkaa koska kyseessä kuitenkin oli torstai-ilta, turhaan. Paikalle saapui todella hyvin porukkaa ja mikä tärkeämpää, se porukka oli paikalla nimenomaan katsomassa meitä. Lattia pamahti täyteen aloittaessamme soiton ja meininki oli mitä mainioin. Odotamme Ilosaarirockin avajaisklubin keikkaa entistä enemmän! Itse heilahdin keikan jälkeen suoraan nukkumaan mutta muu bändi piti mainetta yllä kuulemani mukaan varsin ansioituneesti. (Pidettiin maine! – Miki)

Soitettu setti (ei järjestyksestä muistikuvia taaskaan, about noin):

Asemalla
Happoa
Pahoille teille
Pohjalta
Tuhkaa hangelle
Sinä
Pois Kalliosta
JHP
Mulla menee hyvin

Tulevat keikat

2020

05.08. SAVONLINNA, Panimoravintola Huvila
08.08. SEINÄJOKI, Vauhtiajot
21.08. HAMINA, Työskin Liveterassi
27.08. HELSINKI, Allas Sea Pool
28.08. TAMPERE, Satamaravintola Kaisla [Liput!]
09.09. ESPOO, Sellosali [Laulun takaa –klubi: Aki Tykki] [Trio-keikka] [Liput!]

 

 

 

 

*** Viimeisimmät muutokset!