Mikkeli, Vaakuna (Suomipopin syyskiertue)

15.10.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Matka alkoi minun ja Markun osalta aamukahdeksalta kun lähdettiin Helsingin Kalliosta kohti Loimaata. Ja mie samoilla silmillä. Aika kehno olo oli. Loimaan Popstudiolla hypättiin bussiin, joka tällä kertaa olikin joku meille uusi tuttavuus. Se vanha RMJ-bussi oli jossain muualla menossa ja uus bussi ei (edelleenkään!) ollu valmis eli vuokrabussilla mentiin. Tässä oli onneks tuo nukkumisosasto vähän niin kuin erillään siitä paskanjauhamis-osastosta eli sinnehän mie uuvahin samantien. Pieni ruokatauko pidettiin ja siihen havahduin, mutta muuten kuuhotin koko matkan Mikkeliin.

Mikkelissä meidän ”työt” alko sillä, että mentiin paikalliseen Telering-myymälään klo 17 jakamaan vapaalippuja illan konserttiin ja nimikirjoituksia mahdollisille halukkaille. Ja olihan siellä jonkin verran ihmisiäkin jee. Lähinnä niitä tietty kiinnosti ne vapaaliput, eikä niinkään puimurikuskien vapisevat allekirjotukset, mutta kuitenkin. Siellä tunti istuskeltiin ja juotiin kahvia ja rupateltiin ihmisten kanssa mukavia. Tai sekavia. Paikalla kävi myös eräs herrasmies pienen poikansa kanssa, ja kävi ilmi että tämä herrasmies pitää tietokilpailua läheisessä baarissa samana iltana kahdeksan aikaan. Luvattiin että yritetään tulla paikalle jos vaan ehditään. Teleringin keikan jälkeen käytiin olusella ja kaupassa ja mentiin hotellille syömään.

Ja myöhän ehittiin sinne visailuun sitten minä, Haapasalo, Jami ja dokumentti-Jaska. Osallistuttiin joukkueella nimeltä ”Team Huono olo”. Jami lähti jossain vaiheessa kesken kisaa mutta muut taisteltiin urheasti loppuun asti ja vieläpä voittoon! Tiukka kisa oli mutta lähimuistilla homma ratkaistiin meidän eduksi. Se juontajamies esitteli meidät Happoradioksi sitten kun peli oli selvä ja siellähän kävi ihmiset kättelemässä ja onnittelemassa tästä MM-95 -veroisesta voitosta. Ja kävipä eräs sanomassa että ”ootte kyllä hyvä bändi mutta tuo Vaakuna on niin ankea paikka etten tuu keikalle”. :) Hyvä se on että asennetta löytyy! Palkintona oli ilmaset juomat ja upea diplomi. Se päässee kunniapaikalle keikkabussiin, ellei oo jo hävinny.

Hotellilla minä ja Jami otettiin vähän unta palloon ja valuttiin takahuoneeseen joskus yöllä vasta. Siellähän olikin jo täydet kinkerit käynnissä kun jo soittaneet yhtyeet (plus meidän Haapasalo) tuhosivat kilvan takahuoneen kaljatarjoilua. Meidän osalta lyötiin jälleen soittoaikaennätys, eli meidän oli määrä nousta lavalla klo 02.35. ”Mie olin vaan että no huhhuh.” Ja mikä upeinta, aikataulu oli taas myöhässä eli lopulta aloimme soittomme noin 02.50. Ja semmonen sattumus kävi siinä että kun oltiin jo lavan vieressä laittelemassa korvamonitoreita päihimme, niin joku tuhannen känninen kuuno oli jotenkin onnistunut livahtamaan lavalle ja heitti jotain kreisisettiä Markun rumpujen takana. Virheliike, kun paikalla on miksaajamme Ville Kulju. Kulju on todella leppoisa mies eikä turhista kiukuttele, mutta kun se suuttuu, on parempi olla jossain muualla, esim. ulkomailla. Ja nyt se suuttu. Se kuuno lensi niska-perse-otteella sieltä lavalta pois semmosen sanailun saattelemana että lavalle jäi leijumaan paskanhaju. En tiiä paskoko reppana housuihinsa vai hätäpuuppako se vain oli, mutta meinas silti naurattaa. Sattuuhan noita kännisekoiluja, mutta elkää rakkaat ihmiset menkö sinne lavalle (älkääkä miksauspöydälle) räpläämään kun siitä ei oo kun harmia vaan kaikille.

Itse keikka oli kerrassaan riehakas. Erityisen iloisia meiningistä oltiin siksi, että käytiin samaisessa baarissa puolitoista vuotta sitten RMJ-rundilla ja sillon soitettiin muistaakseni lähes tyhjälle tanssilattialle. Nyt soitettiin lähes täydelle. Ja loppusetistä meinas eturivi kiivetä jo lavallekin hillumaan mutta malttoivat sentään pysyä omalla puolellaan. Kiitoksia vaan juhlahetkestä, mikkeliläiset ja muut paikalla olleet! Loppukeikka meiltä lähti kyllä sitten itseltä käsistä kun Mulla menee hyvin -kappaleeseen lavalle kutsuttiin Sadetanssin Teppo soittamaan kitaraa. Jälkeenpäin mies kuvaili muistojaan tekstiviestillä: ”Ei tainnu olla maailman paras idea se lavalle tulo. Olin varmaan 20 promillen humalassa.”. Mie kyllä luulen että vähän liiotteli.. Mutta ei se ihan nappiin menny kun eihän se ees kuullut mitä sieltä kitarasta lähti kun sillä ei ollu korvamonitoreita. Eikähän se sitä biisiä osannu soittaa kun olikohan kerran koko kipaleen kuullutkaan aiemmin. Ja vielä kaiken kruunuksi vahvasti päihtynyt Document-Jackimme kampesi itsensä rumpujen taakse ja paukutti lattiatomilla afrikkalaisia freejazz-rytmejä kappaleen päälle. Melkein hävetti, muttei sentään ihan. Pelimanni-hengessä!

Keikan jälkeen join yhden rauhoittavan olusen ja tein radikaalin päätöksen mennä nukkumaan. Ja siitähän ei tullut tasan yhtään mitään kun naapurihuoneessani (ja pitkin käytäviä) piti kuutisen yhtyettä yhteisjatkoja. Ei oikein tuu uni silmään kun joku vetää Hectorin Juodaan viinaa oven takana yhteislauluna kitaralla säestäen. Hirveä biisi. Jami tuli huoneeseemme ehkä tunnin minun jälkeeni ja päätettiin että otetaan siinä jotkut oluet rauhakseen kun ei tuosta nukkumisestakaan näytä mitään tulevan. Pian seuraamme liittyi roudauksesta selviytynyt Vetku ja siinä sitten istuskeltiin ja suunniteltiin kevään lapinreissua niin kauan että kohta päästiinkin jo aamiaiselle. Sitten nukkumaan ja aamulla nokka kohti Kalajokea.

Ja biisit olivat:

1. Linnusta sammakoksi
2. Tanssi
3. Älä huuda
4. Pahoille teille
5. Sinä
6. Pois Kalliosta
7. Kaupunki täynnä ihmisiä
+encore: Mulla menee hyvin

Lahti, Seurahuone (Suomipopin syyskiertue)

8.10.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Seurahuoneen keikan pohjustus pitää aloittaa edellisestä päivästä eli torstaista klo 07.00:sta. Sillon nimittäin minä ja Markku (ja Jami paria tuntia myöhemmin) lähdettiin Helsingistä ajamaan kohti Hämeenlinnaa Linnusta sammakoksi -kappaleen lopulta alkaviin videokuvauksiin. Ja Haapasalo lähti samoihin aikoihin Loimaalta. Perillä oltiin siis noin kasilta aamulla ja alotettiin kuvaukset. Yhtä kyytiä jatkettiinkin sitten perjantaiaamuun kello kuuteen saakka eli valvottua tuli semmoset 24 tuntia. Kuudesta saatiin nukkua puoli kymmeneen eli kolme ja puoli tuntia, ja aamiaisen jälkeen kuvaukset aloitettiin taas ja painettiin iltakymmeneen asti. (Kauhee homma tuommonen kolmen minuutin videon tekeminen!) Viimeisenä kuvauspaikkana oli Sotkian seuraintalo joka on jossain noin 140 km Lahdesta johonkin suuntaan. Filmauksen loputtua, tunnelman ollessa hysteerisimmillään, lähdettiinkin sitten ajamaan kohti Lahtea, jossa odotti Radio Suomipopin syyskiertueen keikka. Perillä oltiin joskus puolenyön aikoihin ja oli vähän semmonen olo kuin ois tarkkaillut itseään jostain kauempaa. Vaan ei auttanut itku musiikkimarkkinoilla – korvamonitorit kiinni ja lauteille.

Ja keikkahan meni kuin menikin sitten ihan mainiosti. Porukka oli hyvin hereillä ja mukana riekkumisessa vaikka kello oli jo ties vaikka mitä, ja orkesterimme heitti varmaan uransa rennoimman keikan. Videon tekemisestä oli jotenkin jäänyt päälle semmonen ylinäytteleminen ja mehän käyttäydyttiin kuin joku oikea rock-yhtye! Sinä-kappaleen aikana minä mm. kävin tanssittamassa henkilöä yleisön joukossa. No okei okei, se oli tuttu henkilö, mutta kuitenkin!

Keikan jälkeen olikin sitten semmonen tilanne että väsymys oli jotenkin mennyt överiksi, eli ei siitä mihinkään nukkumaan voinut mennä. Kierroksia ei saanut laskettua mitenkään. Eli juopotteluksi meni. Taisin lopulta saada itseni nukkumaan joskus yhdeksän aikaan aamulla. Yhdeltä ylös ja Helsinkiin. Ja oli kyllä yksi erikoisimmista oloista ikinä. Tavallaan täysin rikkinäinen olo mutta toisaalta pirun hyvä, kun onnistuttiin tekemään hauska video tuommosella killeri-aikataululla ja vielä vetämään onnistunut keikka siihen päälle.

Ja ei voi muistaa mitä biisejä ja missä järjestyksessä soitettiin paitsi että Tanssilla aloitettiin.

Kolmossinkku kauppoihin

6.10.2004, 0:00  |  Uutiset

Happoradion Pienet ja keskisuuret elämät -albumin kolmas single Linnusta sammakoksi löytyy kaupoista nyt! Käy ihmeessä ostamassa oma kappaleesi. Nimibiisin lisäksi singleltä löytyy ennenjulkaisematon kappale Rauha.

Urpot telkkarissa

5.10.2004, 0:00  |  Uutiset

Kuluvalla viikolla Happoradio nähdään Nelosen Buusteri-ohjelman vieraana. Kävimme AH:n ja Markun vanhalla koululla Loimaalla sekoilemassa ja koko homma kuvattiin. Virity Neloselle päivittäin klo 15.30. (Uusinta aina seuraavana aamuna klo 8.05.) Lisäksi Aki vierailee keskiviikkona MTV3:n uudessa Stop-ohjelmassa, joka alkaa klo 13.

Kouvola, Vaakuna (Suomipopin syyskiertue)

1.10.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Ja näin lähti käyntiin Radio Suomipopin syyskiertue, jossa meidän lisäksemme sekoilevat orkesterit Sadetanssi, Rohto, Humane, Reetaleena ja Teleks. Ja Jyväskylässä vierailevana tähtenä Paleface ja Turkkusessa Anna Eriksson. Jeejee.

Tämmösten yhteiskiertueiden hyvä puoli on se, että jatko- ja takahuonebileissä on paljon enemmän väkeä kuin normaalisti ja ei tartte aina karjottaa samalla porukalla. Ja tietenkin keikoilla on keskimäärin enemmän ihmisiä kuin omilla keikoilla kun jokainen bändi houkuttaa paikalle aina jonkun immeisen. Huono puoli on se, että kun illassa esiintyy kuusi artistia, aikataulu on ihan helvetin tiukka ja viimeisen esiintyjän (meidän..) soittoaika on aina jotakin ihan tolkutonta. Kouvolassa soittoaikamme oli 02.20 yöllä.

Ihan älyttömiä määriä ei väkeä Kouvolassa ollut ainakaan siinä vaiheessa kun me settimme aloitimme, mutta sen verran kuitenkin ettei hävetä tarvinnut. Ja lavan edustalla oli joraavaa porukkaa ihan kiitettävästi. Vähän semmonen hydä-fiilis oli koko ravintolassa jo tuohon aikaan mutta onneksemme eturivi jaksoi rellestää vielä meidän reilun puolen tunnin settimme ajan. Jotenkin oli vähän semmosta epävarmuutta meillä soitossa mutta kunnialla selvittiin. Ainakin palaute yleisöltä ja kollegoilta oli erittäin positiivista.

Keikan jälkeen minä, Jami ja Rohdon basisti Anssi heilahdettiin samantien Helsinkiin, kun viimeksimainittu oli jollain krapulaisen heikolla hetkellä lupautunut ko. illalle kuskiksi. Kirkolla oltiin ehkä viiden maissa, ja mentiin suoraan Jamille jatkoille. Anssikin siinä sitten vähän maisteli ajonakista selvittyään ja meillähän sitä kohta oltiin toisilla jatkoilla. Onneksi muistin siinä aamusella että mullahan on YleX:n Lista-ohjelman haastattelu iltapäivällä ja tajusin mennä nukkumaan. Enkä todellakaan ollut ainoa krapulainen siinä studiossa seuraavana päivänä, mutta se on jo toinen tarina.

Oulu, Radisson SAS

28.9.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Pistokeikka Ouluun ja vieläpä tiistaipäivänä. Hmmm… Vaan ei se auta valittaa kun kerran keikkaa on tarjolla. Minä ja Jami oltiin valmiiksi Joensuussa, joten me heilahdettiin Ouluun suoraan sieltä Jamin autolla. Haapasalo ynnä tekniikka ja dokumentoija Jaska tulivat bussilla Porista ja Loimaalta ja Porvari-Markku pyyhälsi paikalle lentämällä. Lapinlahden Lintujen munkkilaulua lainatakseni: ”Miksi on niin että kaikilla vittumaisilla ihmisillä on paljon rahaa ja mukavilla ihmisillä vain vähän rahaa?” ;) No eikäkö Markku on ihan mukava ihminen kanssa. Eipäs ole. No eiku on. Eipäs olekaan! No on se. No niin onkin.

Oulussa paikka oli kaupungin yksi hienoimmista hotelleista ja joku tapahtuma, jonka luonne on mulle tänä päivänäkin vähän hämärän peitossa. Jossain puhuttiin jostain ”Oulun Osaajien Messuista” ja jossain taas jotain jostain opiskelijabile- meiningeistä. Ei voi tietää mikä tapahtuma se siis oli. Vaan samahan tuo meille, soitetaan kun käsketään.

Väkeä oli ihan mukavasti kun soitettiin siinä katutason ruokaravintolassa, mutta meininki oli lähinnä tarkkailevaa. Sattu jälleen tämmönen tsekkailu-yleisö siis, mutta kuten todettua, sehän meille passaa. Palaute oli erittäin hyvää eikä soitossakaan ollut pahemmin moittimista. Eli hyvä peruskeikka.

Keikan jälkeen notkuiltiin alakerran diskossa ja lopulta jatkoiltiin hotellihuoneissa. Ja pitkän kaavan mukaan. Pari tuntia taisin ehtiä nukkua ennen herätystä. Ai niin paitsi että Jami-poloinenhan se ajeli heti keikan jälkeen takas Joensuuhun (toiset 430 kilometriä) kun sillä oli aamulla siellä töitä. Perille ehti vissiin joskus kuuden maissa ja kahdeksaan meni duuniin. Kauheeta hommaa!

Aamulla oli sitten mulla vaihtoehto lähteä bussin kyydissä Loimaalle (8h), josta pitäis jotenkin kikkailla yksin itteni Helsinkiin (2h) ja selviytyä seuraavana aamuna kahdeksaksi Hämeenlinnaan videokuvauksiin tukka kammattuna, tai sitten maksaa 101 euroa ja mennä Helsinkiin suoraan lentämällä (1h). Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Lento meni kivuttomasti ja oli yhtä juhlaa. Ja Kirkolle pizzalle päästyämme selviskin että video-ohjaaja oli jälleen kerran joutunut sairaalaan eli kuvaukset siirtyivät taas. Onneksi en tiennyt tätä asiaa vielä Oulussa kun sitten olis tullu huono omatunto lentämisestä kun eihän mulla sitten niin kiire kotiin olis ollutkaan. No näin meni ja hyvä niin.

Alavus, Puustelli

18.9.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Pohjanmaa, monen sadan hengen baari, lauantai-ilta, miun syntymäpäivä, uusi levy ulkona, pirun hyvä ruokatarjoilu orkesterille. Ja kauhea krapula pehmittämässä tätä kaikkea..

Todella hyvä meininki Pohjanmaa-tyyliin keikalla, eli yleisön diggailu oli ns. aggressiivista laatua. Joku kiipeili PA-tornissa siinä määrin pontevasti, että koko hökötys meinasi kaatua meidän ja/tai yleisön niskaan. Onneksi meillä on nykyään lavamiehenä tämä uusi partasuu Vetku, joka sai tilanteen rauhoitettua ennen todellisten vahinkojen syntymistä.

Keikan jälkeen maistelin ”dieettidrinkkiä” eli kuivaa valkoviiniä soodalla. Ei ollu ihan kauhheen hyvvää. Siirryin takaisin oluen pariin. Kalorit ne miehen tiellä pitää. Juhlista ei kovin juhlavia tullut, syntymäpäivistä huolimatta, kun painoi vielä se Forssan ketkuilu elimistössä. Vaan eipähän sitä aina tartte ihan älyttömiä. Hauskaa oli kuitennii.

Forssa, Bar 54

17.9.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Forssan rokkipaari Bar54 oli tuttu paikka muinaiselta RMJ-rundilta. Hyvässä muistissa oli se, että edellisen kerran täällä soitettiin lähes tyhjälle salille kun naapuriin oli justiinsa avattu joku Sedu Koskisen baari, jonne kaikki vorsalaiset tietysti rynnivät. Joojooseliseli, me vaan oltiin (ja ollaan) niin suosittu bändi! Joka tapauksessa odotukset eivät ihan kauhean korkealla olleet noin niin kuin väkimäärän suhteen. Levykin oli ollut kaupoissa vasta kaksi päivää.

Vaan yllätys yllätys paikallehan tulikin sitten porukkaa huomattavasti enemmän kuin edellisellä kerralla. Ja mikä tietty tärkeintä, porukka oli hyvin meiningissä mukana. Muutamat olivat jo selkeästi opiskelleet levynkin huolella, sillä joitain ei-sinkkubiisejäkin ihmiset laulelivat jo sujuvasti mukana. Sekös tämmösten vanhojen rokkiurpojen sydäntä lämmitti. Jotenkin oli oikein mainio keikka. Juhlavaa tietysti siksikin että saatiin soittaa uusia biisejä viimeinkin, eikä aina pelkästään niitä vanhoja.

Tämän keikan teki spesiaaliksi se, että tapasimme ensimmäistä kertaa uuden roudarimme Vetkun. Pelottavan näkönen kaveri, mutta lepposa kuin aasi! Juuri sopiva tapaus tähän meidän sakkiimme siis.

Keikan jälkeen perustinttausta mm. doku(mentti)mies Jaskan kanssa, ja Pumpulienkelissä jatkot ja unta.

Kakkosalbumi kauppoihin ylihuomenna

13.9.2004, 0:00  |  Uutiset

Happoradion toinen pitkäsoitto (Pienet ja keskisuuret elämät) julkaistaan keskiviikkona 15.9. Levy sisältää 11 kappaletta, mm. jo julkaistut singlet Kaupunki täynnä ihmisiä ja Tanssi. Voit tilata levyn suoraan kotiisi etusivultamme löytyvän linkin kautta. Eiksoo näppärää?

Ja kerrottakoon samalla että Aki ja Markku vierailevat tänään Radio Cityn Backstage-ohjelmassa klo 21 alkaen jaarittelemassa uudesta levystä ja muusta. Ohjelmassa kuullaan sinkkubiisien lisäksi albumin avausraita Älä huuda. Kannattaapi kuunnella siis.

Helsinki, VR:n makasiinit (Grazy Days Rock)

4.9.2004, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Kirjoitettu Viitasaarella hotelli Pihkurissa 23.10.2004.

Happoradio: Joku Remun kunniaksi järjestetty tapahtuma oli Makasiineilla ja myö siellä rällyyttämässä samalla lavalla Private Linen ja Maukka Perusjätkän (!) kanssa. Akilla tuhannen krapula jo valmiiksi. Vähän sitä etukäteen mietittiin että näinköhän sinne meitä tulee kukaan katsomaan kun ihan välttämättä Leningrad Cowboysilla ja meillä ei oo paljoa yhteisiä faneja ja liput makso rapsakat 25€. Soundcheckistä ei meinannu tulla mitään kun siinä päälavalla omaansa teki samaan aikaan Lenkkarit vierailevine tähtineen, ja niiden meiningit sotki meidän korvamonitorit ihan täysin. Tsup tsup vaan. Ei lannistuttu vaan vaihdettiin taajuutta ja selvittiinhän siitä sitten. Illalla saavuttiin paikalle just kun päälavalla alko soitot loppua ja mentiin bäkkärille jännittämään. Ja turhaan pelättiin sillä kun Suomipopin Petra hehkutti meidät lavalle, lavan edustalle pakkautui väkeä ihan sikana. Siistiä! Tällä keikalla muuten soitettiin ensimmäisen kerran livenä levyn avausraita Älä huuda ja sehän toimi maeniosti. Ja sai hyvän vastaanotonkin vaikkei sitä ollu kukaan ennen kuullutkaan. Paitsi pari kaveria. Hyvä keikka oli ja Markku oli selvinpäin. Kunniamaininta hänelle.

Aki Tykki: Minun päiväni kohokohdaksi jäi kohtaaminen toistaiseksi elävän legendan, Maukka Perusjätkän, kanssa. Maukka kutsui minut bäkkärillä luokseen jämerällä otteellaan, ilman paitaa ja moottorisaha vieressään sanoin ”Säkös se vastaat teidän sanoituksista”. Ääni krapulasta ja keikkauupumuksesta väristen vastasin että ”joo..” ja menin kiltisti kuuntelemaan läksytystä. Maukka kaivoi reppuaan ja ladatun Lugerin sijaan hän kaivoikin esille kokoelmalevynsä, ojensi sen minulle ja sanoi ”Kuuntele siitä Kallio-sanoituksia niin opit!”. Kiittelin lievästi änkyttäen, käteltiin ja lähdin vaihtamaan kalsarit. Vekkuli kaveri.

Tulevat keikat

2019

 

27.09. PORI, Kulttuuritehdas Kehräämö
28.09. VAASA, WsArena

03.10. M/S SILJA EUROPA, Suomipop–risteily
05.10. OULU, Hevimesta
11.10. FORSSA, Status
25.10. LAHTI, Möysän Musaklubi
26.10. M/S VIKING GRACE (Tku)

01.11. KOUVOLA, House of Rock
02.11. M/S SILJA EUROPA (Hki)
07.11. HELSINKI, Tavastia (Eläköön Suomirock -gaala)
08.11. M/S VIKING GABRIELLA (Hki)
16.11. KOTKA, Leikari
23.11. HELSINKI, The Circus
29.11. JOENSUU, Joensuu Areena
30.11. RANTASALMI, Järvisydän

05.12. KIRKKONUMMI, LähiTapiola Sport Center
06.12. TAHKOVUORI, Piazza
07.12. M/S VIKING GRACE (Tku)
14.12. HELSINKI, Casino Helsinki

 

 

 

 

 

*** Viimeisimmät muutokset!