GOOM-risteily, m/s Festival

5.2.2006, 0:00  |  Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Etukäteen fiksusti ajateltiin että no ei se nyt ole katastrofi, että myö pelti kiinni sinne satamaan tullaan. Että me voidaan vaan nukkua bussissa ja mennä sillä siististi ruumaan, ja sieltä sitten jotenkin kavuta hytteihimme. Vähänpä tiedettiin. Tällä kertaa tämä homma hoitukin jotenkin niin, että meidän bussi jouduttiin jättämään satamaan, ja soittopelit siirrettiin jossain kontissa laivaan. Tämä luonnollisesti tarkotti sitä, että me urpot jouduttiin menemään sisään muiden matkustajien seassa. Ihan hirveetä oli kun ehkä se pari tuntia täristy unen rajamailla jäisessä bussissa tuhatta päissään. Bändit ois kai jotenkin päässeet laivaan ennen muita kuolevaisia, mutta erinäisistä syistä johtuen me ei ehditty portille sillon kun ois pitäny. Eipä siinä sitten auttanu muu kuin käydä terminaalin baarissa kaljalla. Hyvin hataria on muistikuvat, paitsi että pirusti pelotti koko ajan, palelsi vieläkin, ja Markku muistaakseni ykäili johonkin tuoppiin siellä baarissa. Hävetti sekin. No mutta sattuuhan sitä.

Hyteissämme oltiin joskus ysin maissa aamulla. Aikalailla samantien nukahdettiin, mikä oli sikäli erinomainen juttu, että ensimmäinen keikkamme alkoi jo klo 13 päivällä. Kulju herätteli sekavan porukkamme puoliltapäivin ja kuten edelliselläkin Goomilla, tilanne todettiin hälyttäväksi. Ei auttanu itku, ei hammasten pesu. Keikka soitettiin ja baarissa porukkaa ja hyvä meininki. Ei ollu soitanta hääviä mutta kai se meininki oli pääasia. Erityisesti nämä uudet biisit Varo miestä ja Tavikset (jotka jostain syystä urheasti päätettiin soittaa) olivat paikoitellen aika kaoottisia. Kuljun arvio keikasta oli, ettei se ollut historiamme huonoin veto. Se oli kolmanneksi huonoin. Edelle menivät kuulemma Vaasan muinainen katastrofi, ja viimevuotinen Goom-keikka. Onneksi keikka ei ollut reissumme ainoa, pääsisimme paikkaamaan tilanteen. Päätimme soveltaa ns. kahden keikan sääntöä, eli että kahta keikkaa päivässä ei saa tössiä. Painuimme siis ruokailun jälkeen pehkuihin. (Hyvvää meksikolaista settiä oli.)

Sittenpä sitä lööbailtiinkin käytännössä koko päivä. Joskus ehkä kahdeksan maissa illalla alettiin pikkuhiljaa kömpiä koloistamme vasta. Markku tosin valitteli, ettei ollut nukkunut silmäystäkään, mutta oli sekin sängyssä maannu korvatulpat korvissa ja silmät kiinni, joten kuntonsa oli jo huomattavasti parempi kuin aamulla. Laivalla liikuttiin varovasti kuin pulut jäällä ja kylläpä siellä olikin kova tohina joka puolella. Edellisvuodesta muistan jotenkin yllättyneeni pahamaineisen Goomin rauhallisuudesta, mutta tällä kertaa meininki oli juuri sitä mitä sen kuvitteleekin olevan. Kaikki ihan älyttömässä kännissä ja vallattomina pitkin käytäviä ja mitä käsittämättömimmissä (sanahirviö!) gratzy-tamineissa. Ei sitä kauaa uskallettu ihmetellä sitä tohinaa vaan hiipparoitiin takahuoneeksi varattuun kokoushuoneeseen.

Siidereitä ja kaljoja juotiin ja blaablaa. Ihan oli kuin ei oltas päivääkään oltu poissa rundilta, meininki oli ennallaan. Aika vierähti siinä ja klo 02 nousimme toistamiseen Silja Festivalin lavalle. Nyt olikin baari ihan nuijalla lyöty ja meininki todella kohillaan. Soittokin toimi huomattavasti aamuista paremmin ja vähän palasi taas usko tähän touhuun. Uudet viisutkin otettiin hyvin vastaan ja sehän aina lämmittää. Ja taas tuli keikan jälkeen näitä kommentteja että ”tunsin melkein jokaisen biisin teidän setistä mutten oo yhestäkään tienny että se on teidän biisi” ja myö vaan siihen että ”no elä”? Kummalliset ovat musabisnekset lainalaisuudet.

Keikan jälkeen palattiin bäkkärille tuhoamaan uusittua raideriamme, joka on tuplaantunut sitten viime rundin. Sitä on paha mennä sanomaan, onko se hyvä vai huono asia. Sillä hetkellä se tuntui hyvältä. Vaan niin siinä sitten kävi, että kun oltiin koko päivä käytännössä vaan levätty, alettiin päästä juhlatunnelmaan vasta joskus viiden-kuuden aikaan aamusta. Niitä main alkoikin sitten se virhesuma, eli alettiin vitsailla että jäädäänkin toiseks kiekaks vielä laivaan kun täällä on niin kivaa. Ja kävi niin onnettomasti että bäkkärillämme hengaili joku Silja Linen tyyppi, jolla oli valtaa luvata että ”kyllä mä teille hytit ja ruokaliput saan jos päätätte jäädä”. Tässä kohtaa olis ollut hyvä Herra Järjen puuttua peliin ja viheltää pilliin, mutta toisin kävi. Minä ja AH päätettiin kylmästi jäädä toiseksikin päiväksi. Herra Järki oli vissiin muille laitellu tekstiviestejä että ei kande jäähä, mutta kun minun prepaid ei toiminu tuolla merellä niin jäi se viesti lukematta. Kulju tosin yritti aina viimehetkiin saakka puhua meitä ympäri lähtemään maihin mutta sitten oli jo myöhästä. Kysy vaan vielä lähtiessään että onhan teillä nyt varmasti kaikki kunnossa, johon mie että rahat on kyllä aika vähissä kun ei täällä taida olla oikein noita automaattejakaan. Viltteri löi mulle 500 euron setelin kouraan ja sano että tuolla pärjäätte. Ja niin pärjättiin ja päästiin vielä Helsinkiinkin, tosin päivää myöhässä. Ja olipahan reissu. Ihan kauheeta. Viikon tärisin. Ja ens vuonna taas mennään jos pyydetään. Tietenkin..

Tämän viikonlopun keikoilla soitettiin käsittääkseni seuraavia lauluja (aakkosjärjestykseen laitan kun ei oo soittojärjestyksistä paljoa hajua): Hitaasti, Ikävä ihollesi, Kaupunki täynnä ihmisiä, Linnusta sammakoksi, Mulla menee hyvin, Pahoille teille, Pois Kalliosta, Sinä, Tanssi, Tavikset, Varo miestä ja Älä huuda.

Kommentoi

Tulevat keikat

2019

16.11. KOTKA, Leikari
23.11. HELSINKI, The Circus
29.11. JOENSUU, Joensuu Areena
30.11. RANTASALMI, Järvisydän

05.12. KIRKKONUMMI, LähiTapiola Sport Center
06.12. TAHKOVUORI, Piazza
07.12. M/S VIKING GRACE (Tku)
14.12. HELSINKI, Casino Helsinki

 

 

 

 

 

*** Viimeisimmät muutokset!