Rauma, Raumanmeren Juhannus [K-18]

23.6.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Joensuusta saavuttiin (Porin kautta) Raumalle joskus kolmen ja neljän välillä ja hyvältähän se taas näytti RMJ:n meininki. Helle suosi Länsi-Suomea tänä juhannuksena, ja sehän meille sopi. Hyvin oli meidän juhannuskeikat myyty kun ei taidettu pisaraakaan vesisadetta nähdä koko reissulla. Juhlatunnelmamme meinas vähän laskea kun ajeltiin bussimme Juhannustanssilavalle, jossa joku orkesteri veteli ikivihreitä kuten Surujen kitaraa ja muutama hassu ihminen tanssi lavan edessä. Bäkkärillä selailtiin festariohjelmalehteä ja huomattiin että sielläkin vielä luki meidän soittaneen klo 14 päälavalla. Tapasimme myös mm. Dr. Dr. -orkesterin ja heidän mukaansa missään ei oltu infottu meidän keikkapaikkamme ja -aikamme muutosta. No juhllaa. Kulju kävi kuitenkin tilaisuuden juontaneelle Simo Frangénille vielä ohimennen mainitsemassa että voipi sieltä päälavaltakin kuuluttaa että Happourpot soittaa Juhannustanssilavalla, ja niinpä tuo hauska mies sitten tekikin. Ja oli sitä kuulemma kuuluteltu pitkin päivää jossain muutenkin.

Klo 18 teippailtiin monitoreja kiinni ja manattiin kun ei siellä meidän lavallamme edelleenkään ollut juuri ketään. Vaan sitten kävikin niin, että kun varttia yli kuuden kapusimme lavalle, oli paikalla porukkaa ihan helvetisti. Ja voi että tuli hyvä mieli. Tällä keikalla oli ehkä suurin kontrasti odotusten ja lopputuloksen välillä ikinä. Mielestäni keikka oli tämän kesän (ja kolmoslevyn julkaisun jälkeen) paras vetomme kaikinpuolin. Tunnelma oli jotenkin hyvä ja intiimi, vaikka paikalla oli kuitenkin varmaan pari tuhatta ihmistä. Tai enemmänkin, en mie tiiä. Ei ehitty laskea. Kolme varttia soitettiin ja se on kyllä optimaalinen setin pituus bändillemme tällä hetkellä. Siis festareilla. Baareissa se tunti on yleensä jeppinen kun on se piano-osio siinä välissä antamassa hengähdystaukoa meille ja yleisölle.

Keikan jälkeen lastattiin bussi täyteen olusia ja mainiota lasagnea ja lähettiin (kesken Zen Cafén keikan saakeli) ajamaan kohti majapaikkaamme, Kokkolan Kaarlea. Sinne kun oli matkaa kuitenkin tuommonen 360 km, niin piti päästä ajoissa liikkeelle. Matka sujui mainiosti lasagnen, siiderin, oluen ja mp3-soittimen voimin. Melkosta yhteislaulua oli. Hassisen Kone oli aika suosittu yhtye tällä matkalla.

Kokkolan Kaarlessa olikin sitten melkonen artistikeskittymä. En muista millon viimeks oltas oltu samassa hotellissa ainakin CMX:n, Neljän Ruusun, Maija Vilkkumaan, Don Johnson Big Bandin, Teräsbetonin ja Dingon kanssa. No mutta parin Halmkronan ja Yrjänän kanssa kaadetun keskioluen jälkeen painuttiin pehkuihin kun oli tuo Kalajoen Juhannuksen keikka kuitenkin jo kolmelta seuraavana päivänä. Olipas mukava päivä.

Kuvia tältä keikalta

Joensuu, Bepop [K-18]

22.6.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Juhannus 2006 alkoi meidän osaltamme Joensuun Bepopin keikalla. Kivaa oli reissuun lähteä, vaikka tiedossa olisi lähes 2200 kilometriä matkustamista suurimmaksi osaksi noin 35-asteisessa keikkabussissa. Kotikaupunkiin on aina kiva mennä! (Maantietoa tuntemattomille kerrottakoon että ei Joensuu ihan niin kaukana Helsingistä ole vaan tuo kilometrimäärä muodostui koko juhannuksen reitistämme joka siis oli Helsinki – Tampere – Joensuu – Pori – Rauma – Kokkola – Kalajoki – Kokkola – Pori – Loimaa – Helsinki.) Haapasalo, Jami ja mie siis hypättiin Tampereen junaan Helsingistä, Juuttaankehveli oli menny jo Joensuuhun edellispäivänä hankkimaan itelleen krapulaa. Ai niin ja mie olin justiin saanu uuden mp3-soittimeni kun matkaan lähdettiin. Kuuntelin siis musiikkia käytännössä koko päivän, akun tyhjäksi. Siistii. (Reilu meininki muuten Creativella. Soittimen mukana ei tule laturia vaan akku on ladattava tietokoneen usb-väylästä. Aika näppärää noin tien päällä. Erikseen on siis akku ostettava ja se maksaa taas 23€. Verenimijät!)

Joensuussa majoituttiin tällä kertaa oikein hotelliin kun tiedossa olisi lähtö länteen klo 7 aamulla. Siinä oltiin Bepopin yläkerrassa siis, en muista hotellin nimeä. Ja aikaa ei jääny ees käydä sukulaisia moikkaamassa tällä kertaa, sen verran myöhään kaupunkiin saavuttiin. Muutama tunti ennen keikkaa valuttiin läheiseen rantaan ja käytiin Jokilaivan terassilla. Siellä tavattiin sitten mm. liuta enolaisia (ja muita) tuttuja ynnä muutama heebo 51koodia-yhtyeestä. Jute ja Olli-Matti, noin tarkemmin sanoen. Olipas mukavaa hörppiä siinä muutama olut Joensuun kesäillassa. Se on sitten jeppinen paikka kesällä se ranta.

Keikka alotettiin joskus ehkä puoli yhden hujakoilla. Paikalla oli käsittääkseni 335 maksanutta plus 30 vieraslistalaista, eli puari oli melko täys. Sehän meille passas. Ja ihan helevetin kuuma oli tietysti taas, onneks oli vettä ja pyyhkeitä! Normisettiä soiteltiin paitsi että kotikaupungin kunniaksi ujutettiin maailmanensi-ilta settiin. Eli Kaksi tarinaa -kappaleen kaverina soitettiin vielä pianovetoinen versio Encore-kappaleesta. Se sai kovasti positiivisen vastaanoton, eli sitä soittanemme tulevaisuudessa muuallakin.

Keikan jälkeen sitten jaettiin nimikirjotuksia ja pönötettiin valokuvissa ja juopoteltiin neljään. Jatkoja ei sentään järjestetty, muutama tunti unta palloon ja kuten todettua, seiskalta lähettiin ajelemaan poies.

Onneks kohta on Ilosaarirock niin päästään taas Joensuuhun!

Harjavalta, Valtarock

10.6.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Valtarockiin lähdettiin vähän pelonsekaisin tuntein, krapulat oli taas hankittu Kampin keikan jatkoilla. Onneksi lähti Joensuun ukko Olli Koistinen kuskiksemme Harjavaltaan. Kiitosta vielä kerran. Jännitystä reissuun toi se, että meillä oli keikkasopimuksessa erikseen maininta että keikkaliksamme on saatava etukäteen, tai emme nouse lavalle. Orkesterilla ei oo tarkempia tietoja, miksi tällä kertaa sopparissa näin luki, mutta yleensä tuollainen pykälä ei lupaa hyvää.

Harjavallan muutaman tuhannen hengen festarialueella oli ehkä 20 ihmistä kun paikalle saavuimme, ja Lumo-orkesteri veti omaa settiään. Ei hyvää päivää. Kateltiin siinä, että meidän ja Lumon lisäksi samana päivänä esiintyisivät mm. Poets of the Fall ja Indica, eli järjestäjällä oli esiintyjissä aika paljon rahaa kiinni. Niin ja edellisenä iltana esiintyi ainakin Uniklubi ja ties mitä muita. Rollarit ja U2 varmaan. No niin mutta.. Kulju lähti sitten metsästämään sitä meidän keikkapalkkaamme, ja vielä puoli tuntia ennen keikkaa siitä ei ollut jälkeäkään. Myö ooteltiin ihmeissään lavan takana ”äitimme” Kuljun komentoja että mennäänkö tästä lavalle vai nou. Vissiin 20 minuuttia ennen keikkaa lopulta selvisi, että keikka vedetään. Eli ei siinä muuta kuin kamat lavalle kipinviks, alkunauha soimaan ja ukot lavalle.

Ja sehän olikin sitten oikein mukavaa! Porukkaa oli sentään vähän enemmän jo paikalle saapunut ja kaikki olivat maeniosti mukana koko settimme ajan. Biisilistasta ei ole muistikuvia, mutta täys tunti siellä soiteltiin. Ja vielä joku huusi että Lumen alle ois pitänyt soittaa kanssa, mutta ei me olla tuota pianonrohjoa festarikeikoille kuljeteltu. Ja jotenkin on semmonen fiilis, että lumiaiheinen kappale ei ole välttämättä se paras mahdollinen tunnelmannostattaja kun aurinko paistaa ja on 25 astetta lämmintä.

Keikan jälkeen istuskeltiin hetki bäkkärillä ja lähdettiin kohti kotia. Mukava reissu oli porukan vähyydestä huolimatta!

Kuvia tältä keikalta

Helsinki, Kampin kauppakeskus (unplugged)

9.6.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Akustinen promokeikka Kampin kauppakeskuksessa jeah. Paikalla hirveästi nuorisoa ja meillä kauhea jännitys. Nää tämmöset ostari-, laskettelurinne-, päiväkoti-, hautajais- tai huoltoaseman avajaiskeikat on jotenkin aina pelottavia kun ei ollakaan siinä tutuimmassa ympäristössä, eli savuisessa ja pimeässä baarissa. Ja puoliakustisuus vähentää volumen määrää, eli äänimassankaan taakse ei pääse piiloon. Tämmösissä tilaisuuksissa ihmiset (mukaanlukien itset) on useimmiten selvinpäin, ja tarkkailumeiningillä ja se lisää jännitystä aina. Onneksi ollaan tehty noita akustisia keikkoja jo sen verran, että jonkinlainen rutiini siihenkin touhuun löytyy. Ja oli taas pianokin mukana, siitä saapi turvaa.

Täyttä settiä ei saatu soittaa, vaikka jossain vaiheessa oli sen verran hyvä tunnelma että olis siellä voinu kauemminkin soittaa. Sinkkubiiseillä siis lähinnä mentiin. Hitaasti-biisin luurankoversiolla alotettiin ja kitarabiiseillä jatkettiin. Uudelta levyltä ei tosin uskallettu taaskaan soittaa kuin Tavikset, mutta tämä järjestely tuntui kelpaavan yleisöllekin mainiosti. Muut soitetut biisit olivat uskoakseni Linnusta sammakoksi, Tanssi, Kaupunki täynnä ihmisiä, Sinä ja Pois Kalliosta. Voin olla toki väärässäkin, korjatkaa jos joku jotain muistaa. Ja/tai välittää.

Keikan jälkeen jaettiin nimikirjotuksia ja pöllötettiin valokuvissa. Mukavia ihmisiä oli paikalla paljon. Ja sitten takas Ilvekseen karjottamaan…

Kuvia tältä keikalta

Helsinki, NRJ (Tenkasen läksiäiset, unplugged)

2.6.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: NRJ:n Tenkasen Sami pyys meidät(kin) soittamaan läksiäispäivänään pari biisiä akustisesti, ja suostuimmehan me. Eikä vain siksi, että Sami on niin ihku ja söpö, vaan myös siksi että hän on Haapasalon ja Markun lapsuuden kavereita. Hauskaa oli tavallaan se, että ensimmäinen haastattelu, jonka Tenkanen ever mihinkään radioon teki oli eräskin Haapasalo jollain muinaisella loimaalaisella festarilla. Ja nyt kun Tenkanen siirtyi eetteristä johtoportaaseen, Haapasalo oli myös ainakin lähes hänen viimeinen haastateltavansa. Paitsi että en mie usko ettei Tenkanen enää radioon palaa, ei se malta pysyä erossa kuitenkaan.

Meillä oli edellisenä iltana elämämme ensimmäiset bileet, joissa saatiin juoda (Vilkkumaan sanoin) ”keskikaljaa Suosikin laskuun”. Tästä seuras sitten melkomoinen krapula, eli eipä paljoa naurattanu kun NRJ:n tiloihin ajeltiin. Onneksi tilaisuus oli mahollisimman rento, huolimatta suorasta radioinnista. Pari biisiä sinne siis soiteltiin menemään ja ne oli tällä kertaa yllättäen Pois Kalliosta ja Mulla menee hyvin, joista jälkimmäisen ajattelimme sopivan Tenkasen läksiäisiin paremmin kuin hyvin. Eivätkä nuo kesken kaiken meitä studiosta mihinkään heittäneet, eli kai se kelpas. Tai sitten eivät kuunnelleet.

Vähän jäi harmittamaan kun paikalla oli pari jotain hirmu pientä ihmistä, jotka kävi keikan jälkeen miulta kysymässä että miksei soitettu Taviksia. Ehkä se olis kuitenkin pitäny soittaa siis… No mutta ensi kerralla sitten.

Läksiäisistä himppeen lepäämään, illalla Keravalle!

Kerava, Panama Jack

2.6.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Aika jännää, että myös viime vuonna soitimme Keravalla lakkiaispäivän (/kevätjuhlapäivän) aattona. Ja että nämä ovatkin ainoat Keravan keikkamme. Onko tästä tulossa perinne? Viime vuonna keikalle tosin saapui porukkaa enemmän kuin tänä vuonna. Vaan ei me tämän annettu masentaa, paitsi vähän.

Jotenkin jäi outo olo tästä keikasta. Joskus vaan käy niin, että vaikka kaikki on periaatteessa kohdallaan, itsellä ei ole riittävän itsevarma olo ja jää fiilis että orkesteri ei ole tilanteen herra. Ja keikan jälkeen on jotenkin ontto olo kun on tunne ettei ole pystynyt parhaimpaansa. Minulla ei ainakaan ole mitään käsitystä siitä mistä tällainen ilmiö johtuu, varmaan useiden tekijöiden summa. Yleisön joukossa oli yllätykseksemme edesmenneen toveribändimme Korkeajännityksen rumpali Jani, joka kyllä kävi keikkaa jälkikäteen kovasti kehumassa. Ja palaute oli muutenkin hyvää (poislukien se joku kollo jonka Haapasalo kuuli toteavan ”Happoradio, maailman paskin bändi” noin minuutti keikan jälkeen). Eli ei keikka varmaan ulospäin ihan paskalta näyttänyt/kuulostanut (paitsi sen yhden kollon mielestä). Ja sehän on kuitenkin pääasia, eiksje?

Keravalta heilahettiin Markun pihan kerhohuoneelle itäiseen Helsinkiin viettämään Tuonelan jatkoja, tietenkin. Ja opin että Helsingissä saapi tilattua taksin tekstiviestillä, ja se on kuulemma ruuhka-aikaan tehokkaampaa kuin perinteisesti soittamalla. Harmi vaan että oon kadottanu jo sen numeron, mihin semmonen viesti pitäisi lähettää.

Helsinki, Kauppatori (Lordi-juhlat)

26.5.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Menestyksekkään Euroviisu-illan jälkeisenä sunnuntaina puhelimeni ilmoitti että ”Halmkrona soittaa”. Krapulaisen kuuloinen rokkitähti/tuotantopäällikkö soitteli Ateenasta että tuutteko ens perjantaina soittamaan Lordin bileisiin Kauppatorille ja mitäs minä siihen muuta kuin että ihan varmasti tullaan.

Ja niin se koitti perjantaipäivä ja alko liikkua huhuja, että paikalle odotellaan noin 10000000000000 ihmistä. Jeppistä jee. Hieman omaa tunnelmaa latisti se, että saataisiin riekkua vain yhden biisin ajan, ja se että TV2:sta tulisi meidän keikkamme aikana Puskuri-niminen ohjelma. Onneksi se tuli digikanavalta suorana ja uusintana seuraavana päivänä vielä TV2:stakin. Sillä mie sitä hätäilin kun ei mulla mitään tikipoksia oo ja pitihän se tuommonen historiallinen tapahtuma saada itellekin nauhalle!

Kauppatorillahan oli sitten kuulemamme mukaan ollu semmoset 80-90 tuhatta ihmistä, tietolähteestä riippuen. Ei siis mittään järkeä siinä ihmismäärässä. Tuli pariin otteeseen mietittyä sinä iltana, että se oli varmaankin aikalailla ainutlaatuinen kokemus noin niin kuin elämänkin mittakaavassa. Ja olihan se kyllä aika hienoa. Tavikset siinä näyteltiin menemään ja minua jännitti koko biisin ajan lähinnä se, saanko minä kitarani hajotettua lavaan niin kuin tarkoitus oli. Ja sainhan mie sitten kun olin saanu selkeät ohjeet miten päin se lavaan pitää paiskata. Ai niin ja kiitos kitarasta, Jute. Ei ollu häävi, pakko oli hajottaa.

Oman keikan jälkeen kateltiin PMMP:n ja Egotripin vedot siitä lavan reunalta, ja kuunneltiin Lordin keikka bäkkäriltä. Siellä tosin paukahteli koko ajan niin paljon ettei se oikein nautinnollista ollut. Plus että hiton kylmä alko olla. Kauppatorilta käveltiin sitten Kallioon ja käytiin Juttiksessa yksillä adrenaliinintasoittajilla.

Kuvia tältä keikalta

Helsinki, Kaivohuone (NRJ Pool Party)

24.5.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: NRJ:n akustiselta keikalta heilahdettiin sitten samaisen radioaseman bileisiin Kaivohuoneelle, tarkoituksena soittaa 3-4 biisiä juhlakansan ja illan ratoksi. Paitsi, että matkalla Kaivohuoneelle kävi ilmi, että meidän pitäisikin soittaa kokonainen (n. tunnin) setti. Se alko sitten melkein jo ahistaa, kun oltiin kuitenkin asennoiduttu semmoseen parin biisin sinkkukeikkaan.

Pari-kolme tuntia Kaivohuoneen bäkkärillä hengattiin olusia nautiskellen, ja kun oltiin teippailemassa korvamonitorejamme kiinni, saatiinkiin tietää että neljä biisiä riittää sittenkin. Järjestäjä sano, että ei tuota tanssikansaa jaksa sen kauempaa kiinnostaa vaikka lavalla olis Nirvana feat. Elvis. Saattoihan se olla oikeassakin. Meininki oli joka tapauksessa ihan älyttömän mainio, vaikka Kaivohuone ei välttämättä ihan justiin oikea paikka meille olekaan. Soitimme lopulta viis biisiä, eli kappaleet Tanssi, Linnusta sammakoksi, Tavikset, Kaupunki täynnä ihmisiä ja Pois Kalliosta, joimme pari olusta lisää, ja häippäsimme koteihimme. Ei jatkoja.

Helsinki, NRJ (unplugged, yksityistilaisuus)

24.5.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Ensimmäinen akustinen keikka sitten kolmannen levyn julkaisemisen eli treenata piti. Edellisenä iltana kokoonnuttiin kämpille tarkoituksena tehdä akustisia versioita uudemmistakin biiseistä. Eipä siinä tohinassa tultu ajatelleeksi, että Markun rummut oli Porissa. Kämpillä pyöri joku etutomi ja basarikin tais olla ja niitä se raukka sitten paukutteli sihvilöillään. Piano oli messissä myös kun ajateltiin kunnianhimoisesti tehdä Tavikset-biisistä semmonen ihan erilainen pianosovitus. Ja paskat myö sitä saatu toimimaan joten tyydyttiin raapimaan kitaroilla vaan. Ja se jäikin ainoaksi uudeksi biisiksi joka harjoteltiin esityskuntoon kun ei innostanu se soittaminen yhtään kun ei ollu sitä rumpusettiä. (Eiku no niin kyllä tuo Meidän vene soitettiin kanssa mutta ei sitä lasketa.)

NRJ:n live-illassa oli siis semmonen meininki, että piti olla voittanu NRJ:n sivuilla arvonta että sai kutsun paikalle. Niin ja meillähän oli kanssa tuo ”Äänestä paras ja paskin biisi” -kilpailu, johon vastanneista arvottiin pari henkilöä kutsuvieraslistalle lisää. Toinen meidän voittajista oli paikalla mutta toinen tais jättää väliin. Reilu meininki.

Meille annettiin ohjeet että vähintään neljä biisiä pitää soittaa. Ensin kaksi lämmittelybiisiä yleisölle, sitten kaksi biisiä jotka ajetaan suorana radioon, ja sitten oman maun mukaan niin paljon kuin jaksetaan. Yheksän biisiä myö lopulta jaksettiin. Radioon päästettiin Tavikset ja Hitaasti ja niistä ainakin tuo jälkimmäinen kuulosti jopa ihan siedettävältä itsestäkin. Mie niin tykkään siitä pianoversiosta, kyllä se alkuperäisen version hakkaa ainakin!

Kovin mukava tapahtuma oli tämä. Muutama kymmenen ihmistä, pieni tila ja hyvä ja intiimi tunnelma. Niin ja olutta ja siideriä tarjoilivat kanssa ja semmonen juttu harvemmin huonontaa kinkereitä. Kauheen myöhään ei NRJ:n tiloissa pyöritty kun oli vielä toinen veto illalla Kaivohuoneella.

Kuvia tältä keikalta

Biisilista:

1 Kaksi tarinaa
2 Älä huuda
3 Tavikset
4 Hitaasti
5 Kaupunki täynnä ihmisiä
6 Sinä
7 Linnusta sammakoksi
8 Pois Kalliosta
9 Meidän vene

Ylivieska, Musta Leski

13.5.2006, 0:00 | Keikkapäiväkirja

Aki Tykki: Ohjelmatoimistomme Popgeen toinen kotipaikka on Ylivieska, joten puljun keikkamyyjä ja toimitusjohtajan velipoika Timo Kaunisvesi kutsui meidät omakotitaloonsa grillaamaan ja saunomaan. Seinäjoelta Ylivieskaan on matkaa vain 200 km, joten aikaa moiseen luksukseen oli. Kivvaa oli tuommonen relaksaatio kun oltiin jo aika monta päivää oltu tien päällä ja keikkojakin soitettu jo neljä. Makkaraa grillailtiin ja Koodien levyä kuunneltiin ja taidettiin siinä jo muutamia kaljojakin aukoa.

Keikka oli oikein hyvä ja yleisö kovin innokasta. Joku jopa niin innokas että räpläs minun kitaraa kesken keikan. Sitä en paljoa arvostanut. Elkää silleen, menee kuitenkin vaan epävireeseen tai jotakin ja kukas siitä sitten hyötyy? Keikan jälkeen nautittiin kiukulla takahuoneen antimia ja pyörittiin kuolevaisten puolella, kovasti halusivat valokuvia räpsiä. Mikäpäs siinä. Kyllä meidän hikisiä ja turvonneita naamoja saa kuvata jos siitä joku jotain iloa saa. Sunnuntain paluumatka ahisti kaikkia eikä mitään kunnon bileitä enää saatu aikaiseksi. Mie Vetkun kanssa sentään vähän yritin mutta rupatteluksi se meni, ei Vetkukaan isommin zegoillu tällä kertaa. Samoilla silmillä hypättiin bussin kyytiin kun lähettiin jotenkin tosi aikasin ajelemaan kohti Helsinkiä. Mitä ylivieskalaisille on tapahtunut sitten viime kerran? Viimeks oli varmaan parhaat jatkot ever kun Ylivieskassa oltiin! On niillä jotkut bakkanaalit ollu jossain taas muttei meitä näemmä paikalle haluttu. Ylläri.

Tavikset toimi täälläkin jo todella hyvin. Sitä pitää varmaan kohtapuoliin hilata setissä vähän myöhemmäksi. Ja Varo miestä vedettiin nyt sitten kuitenkin eikä se nyt ihan älyttömän hyvältä kuulostanut vieläkään ainakaan meidän kuuntelussamme. Pakko ottaa kitara siihen minullekin varmaan jos se vähän sitä kertsiä nostas.

Biisilista:

01. Palaset
02. Linnusta sammakoksi
03. HC-sää
04. Suru on
05. Tavikset
06. Pahoille teille
07. Sinä
08. Kaksi tarinaa
09. Varo miestä
10. Hitaasti
11. Tanssi
12. Kaupunki täynnä ihmisiä

13. Pois Kalliosta
14. Meidän vene

Tulevat keikat

2019

 

27.09. PORI, Kulttuuritehdas Kehräämö
28.09. VAASA, WsArena

03.10. M/S SILJA EUROPA, Suomipop–risteily
05.10. OULU, Hevimesta
11.10. FORSSA, Status
25.10. LAHTI, Möysän Musaklubi
26.10. M/S VIKING GRACE (Tku)

01.11. KOUVOLA, House of Rock
02.11. M/S SILJA EUROPA (Hki)
07.11. HELSINKI, Tavastia (Eläköön Suomirock -gaala)
08.11. M/S VIKING GABRIELLA (Hki)
16.11. KOTKA, Leikari
23.11. HELSINKI, The Circus
29.11. JOENSUU, Joensuu Areena
30.11. RANTASALMI, Järvisydän

05.12. KIRKKONUMMI, LähiTapiola Sport Center
06.12. TAHKOVUORI, Piazza
07.12. M/S VIKING GRACE (Tku)
14.12. HELSINKI, Casino Helsinki

 

 

 

 

 

*** Viimeisimmät muutokset!